Työelämäprojekti

Työelämäprojektia on toteutettu lv. 2013-14, lv. 2014-15 ja lv. 2015-16 Sairaalankadulla kaikille sahu -ryhmille. Santalahdentiellä projekti on jatkunut lv. 2016-17, lv. 2017-18 sekä lv. 2018-19.

Sisältö lv. 2015-16 : ryhmät A, B ja C menivät 7 apteekkiin mittamaan asiakkaiden verenpaineita ja verensokereita, 3-4 opiskelijaa/apteekki kolmena iltapäivänä klo 14-16 n. viikon välein. Yksi ryhmä meni 7 Nordean konttoriin.

Tavoite: Ennen mittauspäiviä ryhmät harjoittelivat ja opettelivat mittauksia ja viitearvoja. Tärkeää oli myös oppia ohjeistamaan ja ohjaamaan asiakkaita mittaukseen. Opiskelijat tekivät mittauspäivistään mainoksen, jonka he veivät apteekkiin ennen ko. päiviä. Tuolloin apteekkari piti työhaastattelun ja opiskelijoiden tuli myös kertoa tavoitteistaan tavoitteena oman osaamisen tuotteistaminen. Sisäistä yrittäjyyttä opiskelijat osoittivat ottamalla itse yhteyttä apteekkariin, tilaamalla opetusvälinehuoltajalta puuttuvat tarvikkeet mittauskertojen välillä sekä kirjaamalla ryhmän avoimeen blogiin kokemuksiaan mittauspäivistä: nämä asiat tein hyvin, näissä asioissa minulla on kehitettävää sekä näistä asioista haluan vielä kertoa lisää. Näin myös muut pääsivät lukemaan kunkin kommentit ja saattoivat oppia muidenkin kokemuksista sekä sen, että vain harjoitus tekee mestarin.
Kun sairastumisiakin saattaa tulla näille päiville, opiskelijat olivat itse vastuussa hankkimaan toisesta apteekista täydennystä. Tämäkin lisää opiskelijoiden vastuunottoa, itseohjautuvuutta ja sitoutumista yhteiseen tekemiseen.
Apteekkiprojektin yhteydessä on luonnollisesti ollut mukana lähiopetustunteja työelämätietoudesta sekä yrittäjyydestä. Tässä projektissa ne onkin hyvin nivoutuneet projektin tavoitteisiin, joita ovat asiakaslähtöisyys, sisäinen yrittäjyys, ammatillinen ohjaaminen ja neuvonta, substanssiosaaminen (mittaukset, viitearvot) sekä itsearviointi ja jatkuva ammatillinen kehittyminen.

Palaute: Mittauspäivien jälkeen pidettiin yhteinen palautetunti, josta saatiin tietoa opiskelijoiden oppimisesta sekä voitiin tehdä muutoksia seuraavia mahdollisia työelämäprojekteja ajatellen. Opiskelijapalaute on voittopuolisesti ollut positiivista tällaista työelämälähtöistä oppimista kohtaan.

Tulokset: Projektilla kyettiin ylittämään oppiainerajat ja yhdistämään eri opintojaksojen sisältöjä toisiinsa sekä liittämään ne työelämäyhteyksiin.

Projektiin osallistujat: opetusvälinehuoltaja Heidi Kallenautio, ryhmien ryhmänohjaajat sekä projektin organisoija Jarmo Alhainen. Kaikkien työpanos oli tärkeä eikä näin isoa neljän ryhmän projektia pysty kukaan yksin järjestämäänkään.

Olen tehnyt näitä  Apteekkiprojekteja ( nyttemmin Työelämäprojekti) kolmena edellisenä lukuvuonna ja palaute opiskelijoilta on ollut todella positiivinen. Moni oppii kohtaamaan asiakkaita ilman jännitystä ja pelkoa ja lopulta vuorovaikutus on luontevaa. Olen myös itse kiertänyt apteekeissa ja tänä vuonna pankkikonttoreissa moikkaamassa opiskelijoita ja tapaamassa apteekkareita/konttorinjohtajia. Opiskelijat ovat hyvin otettuja, kun ope tulee katsomaan heidän työskentelyään ja kyselee kuulumisia.


 Onnea vastaavanlaisiin projekteihinne!

Jarmo Alhainen

Sulautuva ohjaajuus: Ryhmäkoe osa 3

Ryhmäkoe osa 3

Nyt olen pitänyt kuudelle ryhmälle ryhmäkokeen. Kahden ensimmäisen ryhmän kanssa meni aikaa ryhmäkokeen käytännön toteuttamisen pohdiskelussa ja arviointilomakkeen kehittelemisessä, voit lukea niistä tarkemmin osasta 1 täältä (ryhmäkokeen käytännön toteutus) ja osasta 2 täältä (arviointilomake vol.1 ja kokonaisarviointi tehtävä 6) Kokonaisuus alkaa jo pikkuhiljaa hahmottumaan ja olen neljältä ryhmältä kerännyt palautetta. Opettajan näkökulmasta aikaa ryhmäkokeen pitämiseen menee n. 1,5h jos kysymyksiä on 4+1 (loppuarviointi).

Kerron aluksi lyhyesti arviointilomakkeesta ja sitten pohdin hiukan ryhmäkokeen tuloksia. Lopuksi käydään opiskelijoiden ajatuksia ryhmäkokeesta lävitse. 

Voit taas halutessasi hypätä pohdinnat yli ja mennä suoraan yhteenvetoon.

Arviointilomakkeesta:

Arviointilomake on hiukan muotoutunut matkalla ja löydät sen täältä. Halusin tehdä siitä sellaisen, ettei se vielä opiskelijoilta liikaa aikaa ja se on nopeasti analysoitavissa. Käyn seuraavaksi lävitse mitä asioita arvioidaan.

Arviointiskaala muuttui 0-3 ja opiskelijoiden palautteiden perusteella lisäsin puolikkaat :)

Arvioijat eli asiantuntijoiden näkökulma: (verstaisarv.)

• Keskeisimmät asiat eli mitkä ovat asiantuntijoiden mielestä keskeisimmät asiat ja ne kirjoitetaan ylös. Samalla opettaja voi seurata asiantuntijoiden osaamista ja tarvittaessa ohjata heitä 
• Ryhmän sisäinen tuki eli tukevatko jäsenet toistensa osaamista, kannustetaanko toisia, jaetaanko tietoa, autetaanko toista muistamaan yms. 
• Ryhmän yhteinen osaaminen eli ylittääkö ryhmän osaaminen, yksilön osaamisen? 
• Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana eli mikä on yksittäisen jäsenen osaaminen? 
• Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen eli mikä on yksittäisen jäsenen osaaminen kun asiantuntijat ovat tehneet tarkentavia kysymyksiä ja aiheesta on keskusteltu yhdessä 
• Kirjallinen palaute ryhmän osaamisesta eli tässä annetaan kirjallinen palaute. Opettajan on hyvä korostaa monipuolista palautetta. Tähän voi kirjoittaa myös mahdollisia "laiskanläksyjä", koska asiantuntijoilla on opettajan oikeudet :)

Keskustelijan näkökulma (itsearv.)

• Ryhmän jäsenten osaaminen ennen keskustelua eli koettu osaaminen ennen keskustelua. Tähän vastataan heti kun tehtävä on luettu 
• Ryhmän jäsenten osaaminen jälkeen keskustelun eli koettu osaaminen keskustelun ja tarkentavien kysymysten jälkeen? 
• Kirjallinen palaute ryhmän osaamisesta eli tässä annetaan kirjallinen palaute. Opettajan on hyvä korostaa monipuolista palautetta. Tähän voi kirjoittaa myös mahdollisia "laiskanläksyjä".

Arviointiasteikko: T / S (1-3)

Ryhmädynamiikan arvioimiseen opiskelijat haluavat vielä tarkemmat ohjeet. Tätä pitää miettiä...

Tulosten arviointia:

Taulukossa näet jokaisen ryhmän vertaisarvioinnit ja itsearvioinnit. Kahdella ryhmällä tehtäviä oli 6+1 ja kahdella 4+1. Seuraavassa kuvassa voi nähdä tarkemmat arvioinnit mutta tähän taulukkoon olen laittanut vain tehtävien keskiarvot, koska tarkoituksena ei ole käydä jokaista tehtävää lävitse, vaan kokonaisuutta.

	ASIANTUNTIJAT				KESKUSTELIJAT
n/N	Ryhmän sisäinen tuki  (Ka)	Ryhmän yhteinen osaaminen (Ka)	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana (Ka)	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen (Ka)	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelu ennen (Ka)	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen (Ka)
20/21	2,6	2,5	2,3	2,5	1,6	2,3
20/23	2,9	2,9	2,8	2,9	2,5	2,8
21/23	2,7	2,8	2,6	2,9	1,9	2,6
14/16	2,5	2,5	2,4	2,6	1,6	2,2
75/83	2,7	2,7	2,5	2,8	2,0	2,5

• Vertaisarvioinnin mukaan opiskelijat tukevat kiitettävällä tasolla toistensa osaamista. Tämä tukee myös omaa havaintoa. "Opiskelijat auttoivat toisiaan ja jos joku ei tiennyt tai muistanut asiasta niin muut yrittivät johdattaa kysymyksillään hänet asian äärelle. Vaikkei kaikesta tiedäkään niin muiden avulla osaamista syntyy, tämän he myös itsearvioinnissa tunnistivat."
• Vertaisarvioinnin mukaan ryhmän yhteinen osaaminen on kiitettävällä tasolla ja parempaa kuin yksilötason osaaminen mutta yhteisen keskustelun (asiantuntijat/keskustelijat) jälkeen osaaminen vielä syventyi. "Omien havaintojen mukaan tämä meni juuri näin, koska asiantuntijat varmistivat tarkentavilla kysymyksillään."
• Itsearvioinnin mukaan opiskelijat arvioivat ennen keskustelua omaa osaamistaan melko hyväksi ja keskustelun jälkeen osaaminen syventyi huomattavasti. "Moni opiskelija huomasi keskustelun kuluessa osaavansa enemmän kuin ajatteli. Ehkä yhtenä syynä oli se, että opiskelijat saivat pohtia yhdessä asioita ja miettiä."
• Itsearvioinnin mukaan opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan melko samanlaisesti mitä vertaisarvioitsijat yksilötasolla heidän keskusteluaan mutta yhteisen keskustelun ja tarkentavien kysymysten jälkeen vertaisarvioitsijoita huonommaksi. "Oman havaintoni mukaan opiskelijat olivat melko kriittisiä arvioidessaan omaa osaamistaan. Näkevätkö vertaiset paremmin kokonaisuuden yhteisen keskustelun jälkeen vai haluavatko he antaa paremman arvioinnin...en tiedä?"
  

Henkilökohtaiset arvioinnit ryhmäkokeesta / kpl (1-3)
3	2,5	2	1	Ka
4 kpl	15 kpl	1 kpl		2,6
15 kpl	5 kpl			2,9
14 kpl		7 kpl		2,7
1 kpl	4 kpl	8 kpl	1 kpl	2,1
34 kpl	24 kpl	16 kpl	1 kpl	2,6

• Ryhmäkokeen lopuksi jokainen opiskelija antoi itselleen numeerisen arvioinnin. Kun verrataan arviointilomakkeen arvoja niin keskiarvo menee aika hyvin vertaisarvioinnin ja itsearvioinnin väliin. "Auttaako viimeinen kysymys jäsentämään paremmin käytyjä tehtäviä lävitse ja syventääkö se vielä tietoa lisää itsearvioinnin näkökulmasta? Vai paraneeko osaaminen arviointi ryhmän paineesta? Oman havainnon mukaan itsearviointi on kuitenkin melko realistinen jokaisen opiskelijan kohdalla."

Analysointia, tarvittaessa voidaan syventyä jokaisen tehtäväänkin jos halutaan esim. katsoa jääkö joku tietty menetelmä paremmin mieleen esim. video vs. luento :)

Opiskelijoiden palautetta ryhmäkokeesta:

Opiskelijat ovat kokonaisuudessaan pitäneet ryhmäkokeesta erittäin paljon. Olen yrittänyt jäsentää keskeisimmät asiat opiskelijoiden palautteista 


Opiskelijoiden mielestä,

• ryhmäkokeen keskusteluissa tulee uusia näkökulmia, ne ovat rakentavia ja kuulee muidenkin mielipiteitä ja näin toimitaan työelämässäkin!
• ryhmäkokeen keskustelut antavat paljon ajatuksia ja laittaa miettimään
• ryhmäkoe edistää ryhmätyöskentelyä
• ryhmäkokeessa ryhmädynamiikan merkitys korostuu
• koetilanne muuttuu oppimistilanteeksi ja opittujen asioiden kertaamiseksi, jolloin ne jää paremmin mieleen kuin paperille kirjoitettuna
• muiden tieto lisää omaa tietoa
• koekysymysten aiheet olivat laajoja ja hyviä, joista riitti paljon keskusteltavaa.
• ryhmäkoe ylitti odotukset rentoudellaan ja hauskuudellaan, eikä aiheuttanut stressiä

• ryhmäkoe ei välttämättä tue kaikkien osaamista
• teoriatiedon siirtäminen käytäntöön oli ajoittain hankalaa
• ohjeistusta voisi selkeyttä ja joihinkin tehtäviin olisi tarvinnut enemmän aikaa
• ryhmätehtävässä oli välillä vaikea arvioida yksilöitä

Yhteenveto:

• Ryhmädynamiikan onnistumisella on iso merkitys osaamisen mahdollistumisessa, arvioinnin oikeellisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa. Opettajan ohjaava rooli on tässä keskeinen.
• Ryhmän yhteinen osaaminen on parempaa, kuin yksilön osaaminen.
• Vertaisarvioinnin mukaan opiskelijoiden osaaminen on itsearviointia parempaa
• Ryhmä täydentää toistensa osaamista mutta voi myös jarruttaa osaamisen kehittymistä
• Opettajan näkökulmasta opiskelijat kykenevät antamaan realistisen reflektoivaa palautetta omasta ja toistensa osaamisesta
• Opiskelijoiden mielestä ryhmäkoe syventää ja laajentaa osaamista ja valmistaa heitä työelämään
• Opiskelijoiden mielestä ryhmäkokeen toteutus on rento, eikä aiheuta stressiä, jolloin kokeesta tuleekin uusi oppimistilanne
• Ryhmäkokeen avulla päästään ehkä syvällisempään osaamiseen ja kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, mikäli koekysymykset antavat aihetta keskusteluihin ja pohdinnallisuuteen
• Ryhmäkoe on yksi hyvä vaihtoehto, perinteisen kokeen tilalle/rinnalle, mikäli se opettajan mielestä sopii opetettavaan aiheeseen.
• Tästä on hyvä taas lähteä kehittämään koetta eteenpäin. Joitakin asioita pitää vielä hioa esim.
• Ryhmädynamiikan ohjeistuksen selkeyttäminen
• Vertaisarvijoiden oman osaamisen arviointi
• Omaa tasoa vastaavat kysymykset esim. tyydyttävän (ydinosaaminen), hyvän (riittävä perustelu) ja kiitettävän (monipuolinen perustelu ja kokonaisuuden hahmottaminen) tason osaaminen. Opiskelijat saisivat itse määrittää mihin haluavat vastata ja saisivat halutessaan laajentaa kokeen edetessä vaikeustasoa, tällöin se voisi ohjata tarkempaan vertaisarvioitsijoiden arviointiin, sekä vielä realistisempaan itsearviointiin

Mahtavaa alkuvuotta ja kommentoikaa ihmeessä jos ajatuksia aiheesta tulee! Yritys, erehdys ja oppiminen

-Pete


Edit:15.2.2016 tekstin fiilausta ja tarkennuksia kehittämisehdotuksiin

Sulautuva ohjaajuus: Ryhmäkoe osa 2

Ryhmäkoe osa 2

Edelliskerrasta viisastuneena ajattelin kehittää ryhmäkoetta hiukan eteenpäin ja keskityin arviointilomakkeen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Seuraavanlaisia ajatuksia oli lomakkeen taustalla :)

Arviointiasteikko:

(ei mitään tietoa) 1 - 10 (tiedän/tietää kaiken)

Asiantuntijan näkökulma: (verstaisarv.)

Ryhmän sisäinen tuki eli tukevatko jäsenet toistensa osaamista?

Ryhmän yhteinen osaaminen eli ylittääkö ryhmän osaaminen, yksilön osaamisen?

Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana eli mikä on yksittäisen jäsenen osaaminen?

Keskustelijan näkökulma (itsearv.)

Ryhmän jäsenten osaaminen ennen keskustelua eli koettu osaaminen ennen keskustelua?

Ryhmän jäsenten osaaminen jälkeen keskustelun eli koettu osaaminen keskustelun ja tarkentavien kysymysten jälkeen?

Kirjallinen palaute

Muita ajatuksia ryhmän toiminnasta eli molemmilla oli mahdollisuus antaa myös vapaata ja kirjallista palautetta, sekä tarvittaessa kotitehtäviä.

Seuraavaksi analysoin jokaisen kysymyksen ja pähkäilen/tulkitsen tuloksia (numerot ovat keskiarvoja)... Jos ajattelit, että "hohhoijaa" niin mene suoraan yhteenvetoon ;)

Kysymys 1: 

Mitä on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky (luento-opetus)? Miten ne näkyivät Johan Vennisen elämässä (dokumentti)?

	ASIANTUNTIJAT				KESKUSTELIJAT
	Ryhmän sisäinen tuki	Ryhmän yhteinen osaaminen	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen	Ryhmän jäsenten osaaminen ennen keskustelun	Ryhmän jäsenten osaaminen jälkeen keskustelun
1.ryhmä:	8	-	8	8	8,33	8,33
2.ryhmä:	-	8	8	8	6	7,33
3.ryhmä:	9	9	9	9	7,65	9
4.ryhmä:	10	9	9	9	8	9
Ka:	9	8,65	8,5	8,5	7,5	8,4

Kirjallinen palaute

Asiantuntijat:

Hyvää ja monipuolista keskustelua. Asiat Hallussa. Kaikki puhuivat yhtä paljon, ei tullut vääriä asioita sanottua. Tarkentavaan kysymykseen vastattiin hyvin. Kaikki osa-alueet osattiin hyvin selittää ja että miten ne näkyi Vennisen elämässä

Keskustelijat: 

Koe on kiva ja hyvin sujuu, "Pelattiin yhteen"

Allekirjoittaneen huomiot:

Asiantuntijoiden mielestä ryhmän keskimääräinen osaaminen on hivenen parempi mitä yksilön. Arvioinnin tasaisuus ehkä kertoo vielä uudesta tilanteesta. Vastaamattomuus kuitenkin hiukan vääristää tuloksia. Keskustelijoiden keskimääräinen kokemus osaamisesta vahvistui huomattavasti keskustelun päättyessä. 

Kysymys 2:

Skitsofrenia (luento-opetus)? Miten oireet näkyivät John Nashin elämässä (Kaunis mieli -elokuva)?

	ASIANTUNTIJAT				KESKUSTELIJAT
	Ryhmän sisäinen tuki	Ryhmän yhteinen osaaminen	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen	Ryhmän jäsenten osaaminen ennen keskustelun	Ryhmän jäsenten osaaminen jälkeen keskustelun
1.ryhmä:	9	9	8,7	9	8	9
2.ryhmä:	-	8	8	8	8	8
3.ryhmä:	9	9	6,35	6,35	9	9
4.ryhmä:	8	9	7,65	7,65	6,33	7,5
Ka:	8,66	8,75	7,7	7,75	7,85	8,38

Kirjallinen palaute

Asiantuntijat:

Ryhmän sisällä olisi pitänyt huomioida toisia paremmin, Kotitehtävä: Katso elokuva

Keskustelijat:

Kaikki keskusteli ja jokainen sai sanoa sanottavansa. Hyvin tukivat toisiaan. Loppua kohden, kun sai aiheesta ns. ”kiinni” niin keskustelu parani

Allekirjoittaneen huomiot:

Ryhmän yhteinen osaaminen oli selkeästi parempi mitä yksilöiden. Tämä johtui yksinkertaisesti siitä, ettei kaikki olleet katsoneet elokuvaa (ollut kotitehtävänä poissaolijoille, kun muut katsoneet koulussa). Ehkä kommentit ryhmän tuesta liittyy tähän tilanteeseen tai osoittaa ryhmän harmistuksesta joidenkin laiminlyödyistä tehtävistä? En osaa tarkemmin sanoa? Ehkä tämän vuoksi asiantuntijoiden mielestä  yksilöiden osaaminen ei juurikaan noussut, koska keskustelua saattoi olla vaillinaista. Ryhmädynamiikam merkitys alkoi myös näkymään, koska keskustelevissa ryhmissä asioihin alettiin uppoutumaan ja palautetta alettiin tarkemmin miettimään.

Tehtävä 3:

Mitä tarkoitetaan verkostokartalla ja miten sitä voidaan hyödyntää (oman verkostokartan tekeminen tunnilla)?

	ASIANTUNTIJAT				KESKUSTELIJAT
	Ryhmän sisäinen tuki	Ryhmän yhteinen osaaminen	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen	Ryhmän jäsenten osaaminen ennen keskustelun	Ryhmän jäsenten osaaminen jälkeen keskustelun
1.ryhmä:	9	8	8	8	7	8
2.ryhmä:	-	7	6,65	7	7	7,66
3.ryhmä:	-	9	9	9	8,33	9
4.ryhmä:	10	10	10	10	8	8,66
Ka:	9,5	8,5	8,4	8,5	7,6	8,33

Kirjallinen palaute: 

Asiantuntijat:

Pientä puutetta verkostokartan kokonaisuudesta. Aihe oli suppea joten ensimmäiseksi aloittava sai selitettyä aiheen lähes kokonaan. Muut täydensivät sitä. Hyvin tiesi. Asia osattiin hyvin, tarkentaviin kysymyksiin tuli paljon monipuolisia havaintoja

Keskustelijat:

Osasi hyvin, yhteistä keskustelua

Allekirjoittaneen huomiot:

Asiat osattiin pääsääntöisesti hyvin. Ryhmädynamiikkan merkitys näkyy taas selkeästi esim. ryhmän väliset jännitteet alkoi näkymään epäsuorasti ja dialogisessa ryhmässä palautteen antamiseen käytettiin yhä enemmän aikaa. Aihe koettiin jopa liian helpoksi mutta käytännön soveltamisen miettimisessä oli ajoittain hankaluuksia. Ryhmänä tiedettiin taas paremmin mitä yksilöinä.

Tehtävä 4:

Mini-interventio: Periaatteet ja käytännön toteutus (tunneilla harjoiteltu pareittain ja hyödynnetty älypuhelimia)?

	ASIANTUNTIJAT				KESKUSTELIJAT
	Ryhmän sisäinen tuki	Ryhmän yhteinen osaaminen	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen	Ryhmän jäsenten osaaminen ennen keskustelun	Ryhmän jäsenten osaaminen jälkeen keskustelun
1.ryhmä:	8	8	8	8	7,38	7
2.ryhmä:	-	8	8	8	8,66	8
3.ryhmä:	-	8	7	7	7,66	7,33
4.ryhmä:	8	9	8,65	8,65	6,66	7,33
Ka:	8	8,25	7,9	7,9	7,6	7,4

Kirjallinen palaute: 

Asiantuntijat:

Kotitehtävä kaikille: Kerratkaa RAAMIT!

Keskustelijat:

Allekirjoittaneen huomiot:

Ryhmänä taas tiedettiin paremmin mitä yksilöinä mutta osaamisen taso ei juurikaan kehittynyt. Yksilön kokemus omasta osaamisesta taas meni huonommaksi. Ainoastaan yhdellä ryhmällä tapahtui kehitystä. Asiaa on tunnilla kuitenkin harjoiteltu mutta osaaminen on kaikilla ollut puutteita. Onko tämä johtunut siitä, ettei olla uskallettu heittäytyä harjoittelussa roolihahmoihin? Onko puhelimella tehtävä testi vain yksi linkki, eikä sitä sen enempää ajatella, eikö aivot aktivoidu??? Ryhmädynamiikan toimivuus näkyi taas selkeästi, joka varmasti on taas suorassa yhteydessä osaamisen arviointi luotettavuuteen (kts. ryhmä 4). Kun kotitehtäviä tulee niin miten varmistetaan osaaminen vai lisääkö oman osaamisen puutteellisuuden huomaaminen ryhmässä motivaatiota osaamisen hankkimiselle? 

Tehtävä 5

Mitkä tekijät vaikuttavat omahoitoon (artikkeli)?

	ASIANTUNTIJAT				KESKUSTELIJAT
	Ryhmän sisäinen tuki	Ryhmän yhteinen osaaminen	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana	Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen	Ryhmän jäsenten osaaminen ennen keskustelun	Ryhmän jäsenten osaaminen jälkeen keskustelun
1.ryhmä:	8	7	7	7	7	7
2.ryhmä:	-	6	5	5	4,66	4,66
3.ryhmä:	-	9	9	9	9	9
4.ryhmä:	9	9	9	9	7,33	9
Ka:	8,5	7,75	7,5	7,5	7	7,4

Kirjallinen palaute: 

Asiantuntijat:

Asiat menivät hieman aiheen vierestä. Aihe oli sellainen mitä ei oltu kauheasti käyty läpi. Kaikki asiat tuli, ei ollut väärää tietoa. Ryhmä oli asioista samaa mieltä ja tuli hyviä huomioita.

Keskustelijat:

Allekirjoittaneen huomiot:

Aihe koettiin aika haastavaksi. Kysymys perustui artikkeliin, johon tutustuminen oli kotitehtävänä. Aihettä käytiin lävitse tunnilla, kun käsiteltiin omahoidon merkitystä (motivaatio, tunnistaminen yms.) tapausten kautta. Tällä tunnilla ryhmät eivät kuitenkaan kauheasti hyödyntäneet tehtävissään kyseistä kotitehtävää. Oliko se jäänyt huomioimatta? lukematta? Tilaston näkökulmasta saatan olla ehkä hiukan eri mieltä yhden ryhmiän osaamisesta tai syvemmästä ymmärtämisestä. Osittain tähän vaikuttaa myös ryhmädynamiikan huomioiminen (piilossa oleva turhautuminen on alkanut tulla esille, joka on saattanut vaikuttaa arvioinnin oikeellisuuteen tai motivaation tehdä sitä ajatuksella). Miten turvata osaaminen? Ryhmänä osataan taas kuitenkin paremmin, mikäli ryhmändynmiikkaa osataan hyödyntää. 

Tehtävä 6: 

Miksi meidän pitäisi päästä kokeesta läpi?

Mitä asioita osaan/mitä en ihan vielä osaa? Realistiset perustelut! Arviointi 1-3.

"Ryhmästä piti valita kirjuri, joka toimii "pomona". Jokaisen tuli kertoa ryhmässä perusteet omalle osaamiselle, jonka jälkeen ryhmä yhdessä miettii osaamisen realistisuutta. Mikä koko ryhmä on samaa mieltä arvioinnista voidaan se hyväksyä. Ryhmä voi myös muuttaa arviointia mutta siihen tulee olla perusteet. Tärkeintä on yhteinen dialogi ja näkemys osaamisesta"

Ryhmä 1

• Osaan hahmottaa ja kertoa kokonaiskuvasta. Yksityiskohtaisia ja tarkkoja määritelmiä tulisi vielä opetella tarkemmin. Olin aktiivinen (2)
• Osasin pääpiirteittäin kertoa ja olin hyvin mukana kertomassa asioista. Puutteita omahoidosta ja mini-interventiosta. (2)
• Pääosin osasin asiat. Omahoidon asioita tulisi kerrata. (2)
• Tiesin aika hyvin aiheista, mutta omahoitoa en oikein osannut. (2)
• Mini-interventio oli outo käsite ja omahoitoa tulisi vielä kerrata. Osasin kuitenkin asioita hyvin (2)
• Osasin suurin piirtein, mutta puutteita oli omahoidosta ja mini-interventiosta.  (2)
• Osasin kaikesta hyvin ja muiston asioita. Johan Vennisen elämästä en tiennyt, sillä en ollut tunnilla. Mielenterveyslääkitystä tulisi kerrata. (2)

Ryhmä 2

• Osasi kertoa, joka asiasta jotakin, läpi (2)
• Osasi myös joka asiasta kertoa jotakin. Mini-interventiosta ei aluksi muistunut paljoa mutta keskustelu auttoi muistamaan, läpi (2)
• Vastasi joka kysymykseen. Omahoitoon vähemmän sillä ei ollut koulussa omahoitoa käsiteltäessä. Työharjoittelun aikana opiskelee omahoitoon vaikuttavat tekijät, läpi (2)
• Omahoito ainut asia, joka vaatii vielä kertausta. Osasi vastata jokaiseen kysymykseen edes vähän, läpi. (2)
• Osasin kertoa itse myöskin joka asiata jotakin ja keskustelu auttoi muistamaan asioita. Mini-interventiosta en olisi muistanut kaikkia raameja, joten opettelen ne kotona, läpi (2)

Ryhmä 3 (Ryhmädynamiikan sisäiset jännitteet laukesivat ja ryhmä kykeni erittäin hienosti ammatilliseen dialogiin keskenään, vaikka siihen hiukan tarvittiin allekirjoittaneen ohjausta. Annettu paljon positiivista palautetta asian käsittelemisessä)

• Osaa keskustella oikeista aiheista täydentävästi. Osaa ottaa ammatillisen näkökulman esille (3)
• Omasta mielestään meni hyvin. Ei osaa puhua rakentavasti, realistisesti, ammatillisesti. Tietopohja heikkoa. Osaisi varmasti ihan ok, jos keskityy (1)
• Tietopohja hyvä, ammatillinen näkökulma (3)
• Tietopohja ok, kysyi rohkeasti jos ei tiedä (2)
• Tietopohja hyvää myös, mietti kokonaisuutta myös (3)
• Tietopohja hyvä, ammatillinen näkökulma (3)

Ryhmä 4 (Ryhmä toteutti arvioinnin siten, että molempien, ryhmän ja henk.koht arvioinnit kirjattiin ylös)

• Osaa suurin piirtein kokeeseen tulleet asiat. Omahoito jäi ehkä vähän vähäiseksi (2)
• ”POMOT” On hallussa kaikki asiat, tuo hyviä näkökulmia tunneille ja kokeeseen (3)
• On osallistunut tunneille ja keskusteluun. Omahoidosta voisi vielä vähän lukea (3)
• ”POMOT” Huomioi asian kokonaisuuden ja on aktiivinen ryhmän jäsen (3)
• Kaikilla tunneilla paikalla ja tehtävät tullut tehtyä ajallaan. Skitsofreniasta voi vielä opiskella(3
• ”POMOT” Aluksi vähän kankeutta mutta osallistui vähitellen tunnilla ja kokeessa (3)
• On osallistunut tunneille ja keskusteluun kokeessa. Skitsofrenia on jäänyt mieleen. Toivo kurssilla persoonallisuushäiriöistä enemmän tietoa (3)
• ”POMOT” Monipuolista keskustelua. Tuli paljon faktatietoa (3)
• Osasi kokeeseen tulleet asiat tarkasti. On aina paikalla ja tehtävät on tehty. Omahoidosta voisi etsiä tietoa. (3)
• ”POMOT” 3 Tosin hyvin osasi poimia realistisia asioita. Huomaa, että asiat on hallussa (3)
• Osallistui keskusteluihin. Skitsofrenia on hallussa mutta testit voisi vielä kerrata (3)
• ”POMOT” Tietää paljon asioita. Osaa vastata hyvin kysymyksiin ja ajattelee asioita monelta kannalta (3)

Yhteenveto:

• Ryhmädynamiikan onnistumisella on iso merkitys osaamisen mahdollistumisessa, arvioinnin oikeellisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa.
• Ryhmän yhteinen osaaminen on selkeästi parempaa, kuin yksilön osaaminen.
• Ryhmä täydentää toistensa osaamista mutta voi myös pysäyttää osaamisen kehittymisen
• Opettajan rooli muuttuu ohjaajan rooliksi. Tärkeää mahdollistaa ryhmädynamiikan onnistuminen pienryhmissä.
• Kehitettävää seuraavalle kertaa:
• Asiantuntijoiden osaamisen tiivistäminen paperille (pääkohdat)
• Keskustelijoiden itsearviointi osaamisesta ennen keskustelun alkamista
• Millä varmistetaan mahdolliset osaamisen puutteet? --> Suunnitelma harjoitteluun? Kertaus tunnilla?
• Miksi tunnilla tehdyt harjoitukset ja älypuhelimen hyödyntäminen eivät näkyneet osaamisessa? Liittyykö tähän? Vai omaan toimintaan?
• Kaiken kaikkiaan onnistunut kokeilu, jota ehdottomasti kannattaa jatkaa ja kehittää eteenpäin!

Mukavaan loppusyksyä ja kommentoikaa ihmeessä 

jos ajatuksia aiheeseen liittyen syntyy! :)