Sulautuva ohjaajuus: Ryhmäkoe osa 1

Ryhmäkoe

Toteutin keväällä 2015 ensimmäisen kerran ryhmäkokeen osaamisalalla. Kokemukset olivat siitä erittäin hyvät ja tänä syksynä 2015 olen toteuttanut sen jo kaksi kertaa. Ryhmäkoe ei ole vielä sillä tasolla mitä sen haluaisin olla, joten tätä kehitellään koko ajan eteenpäin. Tavoitteena on kehittää siitä sellainen, että opiskelijat arvioivat omaa ja toistensa osaamistaan, sekä antavat suullisesti/kirjallisesti kannustavaa ja kehittävää palautetta eikä se olisi enää opettajan käsissä. Kohti uutta opettajuutta siis eli ulkoistan itseni arviointiprosessista pois! J. Olen mielelläni vastuuton, jos sillä lisätään opiskelijan vastuuta omasta osaamisestaan!

Käytännössä:

Ryhmäkokeen voi toteuttaa ihan missä vain, koska ryhmän muodostamiseen ei tarvita varsinaista ”luokkatilaa”. Opiskelijat jaetaan opettajalähtöisesti neljään ryhmään (esim. à 6 opisk.) ja ryhmän sisälle tehdään vielä kaksi pienempää ryhmää (3+3), keskustelijat ja asiantuntijat. Keskustelijat keskustelevat annetusta aiheesta ja asiantuntijat kuuntelevat heidän keskusteluaan. Asiantuntijat saavat käyttää materiaalia (muistiinpanot/puhelin/tabletit/kirjat/yms) tarkastaessaan käydyn keskustelun oikeellisuutta. Kun keskusteluun annettu aika on päättynyt on asiantuntijoiden vuoro tehdä tarkentavia kysymyksiä annetusta aiheesta. Lopuksi tehdään vertais- ja itsearviointi (lomake kehitteillä). Kun on seuraavan kysymyksen vuoro, niin ryhmässä vaihdetaan rooleja. 

Kokonaisuuden hahmottaminen, keskustelun syntyminen, oleellisten kysymysten tekeminen ja tiedon hahmottaminen on kaiken lähtökohta, koska opiskelijat ovat pian valmistumassa työelämään.

RYHMÄKOE osa 1:

• Tälläisiä kysymyksiä kysyin syksyn 2015 ensimmäiseltä "koe"-ryhmältä. Sulkeissa on opetustyyli ja välillä on mukava katsoa, että mikä tyyli on ollut oppimisen kannalta tällä kertaa ryhmässä tehokkain. :)
• Tein ryhmälle ensiksi tunnejanan sen hetkisestä fiiliksestä, jonka jälkeen jaoin heidän ilman mitään perusteita neljään ryhmään. Kutsun tätä "diktaattori" -menetelmäksi ;) Pyysin heitä siirtämään pöydät pois ja istumaan rinkiin. Tämän jälkeen jaoin heidät samalla menetelmällä pienryhmiin ja kertasin ohjeistuksen. Kokeeseen oli varattu 4h aikaa. Yksi opiskelija toimi minun apuohjaajana (ryhmän yhteisestä päätöksestä). Kysymysten edetessä tein ryhmiin pieniä muutoksia.

Kysyin kokeessa seuraavat kysymykset:

1. Mitä on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky (luento-opetus)? Miten ne näkyivät John Nashin elämässä ja harhoissa (Kaunis mieli -elokuva)?
2. Mistä riippuvuudet syntyvät (kotitehtävä: Huume-Suomen historia ja artikkeli) ja miten lääkkeitä voidaan käyttää väärin (luento-opetus)?
3. Mitä tarkoitetaan verkostokartalla ja miten sitä voidaan hyödyntää (Oman verkostokartan tekeminen tunnilla)?
4. Mini-interventio: Periaatteet ja käytännön toteutus (tunnilla harjoiteltu pareittain ja hyödynnetty älypuhelimia)?
5. Seuraavat aiheet tehtiin koulussa ryhmätöinä, josta koostettiin blogi.
1. Masennus ja itsetuhoisuus: Mitä lähihoitajan tulee tietää ja miten auttaa?
2. Kriisin vaiheiden kautta tahdonvastaiseen hoitoon?
3. Miten työnohjaus voi auttaa lähihoitajaa?
4. Törmäsit sosiaalisessa mediassa jaettuun Erskan perheen tragediaan. Millainen palvelujärjestelmä tampereella on ja mistä kaikkialta voit saada apua?

Arviointi: Arviointi toteutettiin kysymysten jälkeen pienryhmissä. Neljä kysymystä, jotka olivat:

• Mitä osattiin?
• Ryhmä 1: Joka asiassa osattiin jotain. Jos joku ei ihan kokonaan tiennyt asiaa, toinen osasi hyvin täydentää häntä. Opimme toisiltamme asiat / Osaaminen jakautui tasaisesti, täydennettiin toisia, josta asioita muistui mieleen
• Ryhmä 2: Kaikista osattiin edes jotakin, keskustelun myötä täydennettiin / Autettiin toisia, kaikki tiesi jotain
• Ryhmä 3: Kaikista aiheista tiesimme pääasiat ja joistakin aiheista tiesimme enemmän ja yksityiskohtaisemmin / Jokainen tiesi jokaisesta eiheesta jotakin ja muut täydensivät
• Ryhmä 4: Suurinpiirtein kaikki paitsi raamit / Suurimmalta osalta kaikki pääasiat
• Mitä ei osattu?
• Ryhmä 1: Jokainen osasi joka asiasta vähän, toiset täydensi toisia /  Palvelujärjestelmässä oli tiedossa puutteita, kysymyksien kautta selvittiin.
• Ryhmä 2: Palvelujärjestelmässä oli hieman puutteita / työnohjaus oli vaikein
• Ryhmä 3: Ei osattu vaikeuksia (viralliset termit), mutta lopuksi asiat selventyivät / Palvelujärjestelmä, jotkut kysymykset oli vaikeasti ymmärrettävissä
• Ryhmä 4: Raameja / Mini-interventio oli vähän hukassa (raamit)
• Tuliko lisätehtäviä?
• Ryhmä 1: Ei
• Ryhmä 2: Ei
• Ryhmä 3: Omantunnon mukaan / Sovittiin, että jos joku tuntee tunnontuskia ettei tiennyt /hän voi perehtyä asiaan itsenäisesti. Mutta ilmeisesti ei J
• Ryhmä 4: Raamit pitää osata / Raamit (tehtävä)
• Miten ryhmä toimi?
• Ryhmä 1: Hyvin meni, jokainen sai puheenvuoron / Ryhmä toimi hyvin
• Ryhmä 2: Ryhmä toimi hyvin, täydennettiin hyvin toisiamme. Kaikki puhui tasavertaisesti / Hyvin
• Ryhmä 3: Hyvin, kaikki sai puheenvuoron ja vuorovaikutus toimi / Kaikki täydensivät toisiaan ja oli vuoropuhelua
• Ryhmä 4: Ryhmä toimi yhteistyökykyisesti. Osa puhui enemmän kun toiset / Hyvin! Kaikki puhuivat tasapauolisesti
• Arvosanat kouluasteikolla: 
• Ryhmä 1: 10- ja 10-
• Ryhmä 2: 8,5 ja 8 
• Ryhmä 3: 8,5 ja 8,5
• Ryhmä 4: 9 ja 9

Mitäs opettaja oppi?

• Älä tee muutoksia ryhmien sisällä, koska siitä ei ole hirveästi hyötyä. Ryhmän dynamiikankin kannalta on parempi, että se pysyy samana. Tee vain jos on ihan pakko.
• Apuohjaaja oli hyvä mutta mieti tarkkaan hänen tehtävät. Sen pitää tulla ryhmän sisäisestä päätöksestä ja niitä voisi olla jopa kaksi.
• Arviointia pitää kehittää ja se tulee tapahtua jatkuvana
• Kehitä sellainen arviointilomake asiantuntijoille, jota voidaan tehdä keskustelun lomassa tai heti sen jälkeen. Myös itsearviointi keskustelijoille.

Tästä on hyvä jatkaa ryhmäkokeeseen osa 2... :)

- Pete

Kutu-Prokkis

Kutu-projekti

Yleistä:

Tredun Sairaalankadun toimipisteen lähihoitajaopetuksessa yhden tutkinnonosan, kuntoutumisen tukeminen, opetuksessa käytettiin yhteisopetusta yhden ryhmän opetuksessa. Samalla tästä tuli Netan, Petrin ja Jarmon harjoitustyö JAMK:in tarjoaman Opetushallituksen täydennyskoulutukseen Sukellus uuteen opinmaisemaan (10.12.14 ja 28.1.15). Esittelimme toteutuksen siellä.

Mistä kaikki lähtee eli näin me sen pähkinänkuoressa toteutimme?

• Tunnit: Yhdelle opettajalle on resurssoitu tunteja p-ryhmille 42h (24h luento/12h työskentelyä/6h esitys) ja y-ryhmille 30h (12h luento/10h työskentely/6h esitys). 
• Info-tunti: päättäkää keskenänne, että kumpi pitää kurssin alussa. Hyödyntäkää aikaisempaa info-lappusta.
• Luennot: Opettajilla omat aihealueet. Mikäli lukkari antaa myöden niin toteuttakaa yhteisopetusta :)
• Ryhmätyöt:
• Opettaja määrittää itse, että millä tunneilla (12h tai 10h) opiskelijat tekevät ryhmätöitä joko itsenäisesti tai ohjattuna (esim. 8h). Kannattaa antaa tunnit vaikka kirjallisena opiskelijoille, niin he osaavat katsoa lukkaria sitten oikein :) Opiskelijoilla on riittävästi aikaa tehdä työtä kun lasketaan molempien opettajien tunnit yhteen...24h ja 20h!
• Pääpaino on enemmän esityksissä, ei kirjallisessa työssä! Kevyen kirjallisen työn voi vaatia TAI riittävän kattavan ja monipuolisen Powerpoint -esityksen.
• Mikäli ryhmä on iso kannattaa toteuttaa 6 ryhmää (3-4 opiskelijaa)
• Vinkki: Töiden ohjauksesta esim. 1.kerta: ohjaus; 2.kerta: ohjaus; 3.kerta: ohjaus ja sosiodraama; 4.kerta: sosiodraama.  Kun opiskelijat tekevät kaikki samassa tilassa (esim kirjasto/luokka) niin on helppo käydä kaikki lävitse ja tarvittaessa ohjata myös toisen opettajan ryhmiä. Huom: Itsenäiset työskentelyt kannattaa toteuttaa niin, että olet tarvittaessa saatavilla esim. sähköpostitse tai puhelimitse :)
• Esitykset: Yhteisopetus on merkitty jo valmiiksi lukujärjestykseen. Ryhmän esitykseen varattu aika á 45min (30min esitys + 15min keskustelu ja vertaispalaute). Moni ryhmä on toteuttanut videoidun sosiodraaman ja se on koettu erittäin onnistuneeksi!
• Koe: Tarvittaessa kokeen voi toteuttaa

Seuraavaksi kerromme hiukan laajemmin toteutuksesta

Info-tunti:
Tuntien aluksi opiskelijoille pidetään yhteinen info-tunti, jossa kerrotaan miten tämä käytännössä toteutetaan (luennot, kirjallinen työ, ohjaus ja esitys). Tämän jälkeen opettajat kertoivat mitkä tunnit ovat luentoa ja mitkä kirjallisen työn tekemistä. Aikasemmin tässä on ollut neljä opettajaa.

Luennot:
Sosiaalinen kuntoutus: lastensuojelu, lapsen kaltoin kohtelu ja seksuaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta, perhetyö,vankien kuntoutus, kotihoito, kotikuntoutus

Ammatillinen ja kasvatukselline kuntoutus: kehitysvammaisuus, vammaishuolto, cp-vamma, näkövammaisuus, kuulovammaisuus, lukivaikeus

Lääkinnällinen kuntoutus: Parkinson, Nivelreuma ym.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutus: Erilaiset päihteet ja riippuvuudet esim. netti, puhelimet, tupakka, alkoholi, huumeet jne. Alkoholin käytön tasot ja toteaminen (mini-interventio). Päihdehuolto ja -hoito, sekä -kuntoutus.

Opetuksessa käytettiin monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä: perinteinen luokkaopetus, ryhmätyöt, keskustelut, pohdinnat, välikoe (kahoot.it), erilaiset videot (dvd, youtube), ryhmätyön ohjaus, itsenäinen ryhmätyön tekeminen, ryhmätöiden esitykset sisältäen sosiodraaman sekä opintojakson palaute

Yhteistunti:

Päätimme yhdistää voimamme (Jarmo, Petri & Netta) ja toteuttaa 4h yhteisopetuksena toiminnalliset tunnit eräänä aamupäivänä. Tunnit pidettiin kirjastossa. Opiskelijat jaettiin 6 ryhmään (a' 3-4 opisk.) ja tehtävänä oli ottaa selvää cp-vammaisuudesta ja parkinsonin taudista. Tiedonhaun asiantuntijana toimi kirjastontäti Netta.

Ryhmen suunnitelma

(H) -ryhmä selvitti ihmisten mielipiteitä ja tietämystä saadusta aiheesta haastattelemalla heitä kouluympräristössä.

(S) -ryhmä etsi tietoa netistä  niin luotettavista, kuin epäluotettavista lähteistä. Ryhmän piti myös arvioida lähteiden luotettavuutta

(F) -ryhmä käytti tietolähteenään ainoastaan kirjaston kirjoja.

Kukin ryhmä teki julisteen lopputuloksesta, jonka jälkeen ryhmät yhdistivät tietonsa ja taitonsa, täydentäen tietojaan aiheista.Tarkoituksena oli reflektoida omaa oppimistaan ja luoda aiheesta yhteinen käsitys eli konsensus.

Tämän jälkeen ryhmät esittelivät ja opettivat aiheen vielä muille opiskelijoille


Tässä vielä kuvia oppilaiden tuotoksista.

CP / Haastattelu

CP / Some

CP / Kirjallisuus

Parkinson / Haastattelu

Parkinson / Some

Parkinson / Kirjallisuus

Kirjallinen työ:

Kirjallisen työn tarkoituksena oli laatia teoriatietoon perustuva kuntoutumisensuunnitelma.
Kirjallisen työn tavoitteena oli perehtyä tapausesimerkkiin, etsiä aiheesta syventävää ja luotettavaa tietoa ja jäsentää tieto luettavaan muotoon, sekä suunnitella kuntoutusmisensuunnitelma. Toisena tavoitteena oli oppia laatimaan koulutusohjelmavuoden opinnäytetyön kaltainen kirjallinen työ yhteistyössä 2-3 opiskelijan kanssa. Tehtävä edesauttaa myös vuorovaikutus- ja ryhmätyövalmiuksien kehittymistä sekä vastuunottoa omasta ja muiden työskentelystä, mitä myös työelämässä yhä enenevässä määrin tarvitaan. Tässä tuli yhteistoiminnallinen oppiminen mitä parhaimmin esille.

Kullekin ryhmälle oli varattu työskentelyaikaa lukujärjestykseen. Osa tästä ajasta oli varattu opettajan antamaan ohjaukseen ja osa itsenäiseen, ryhmän keskenään tekemään työskentelyyn. Opiskelijat pitivät työskentelystä myös päiväkirjaa.

Aihealueita olivat tapauesimerkeiksi laadittuina: 1) Tupakka, kannabis ja lastensuojeluilmoitus 2) Avohuollon tukitoimet 3) Down-syndroomalapsen perhetilanne ja integroituun päivähoitoon hakeutuminen. 4) Alkoholi 5) ADHD. Kirjallisessa työssä lähihoitajan näkökulma oli tärkeää.

Esitys:

Kukin ryhmä esitti tuotoksensa opintojakson viimeisillä tunneilla. Esitykseen oli varattu kullakin ryhmällä n. 1 tunti, joka piti sisällään kirjallisen työn pääkohtien esittelyn esim. PowerPoint -muodossa sekä sosiodraamaesityksen, joka saattoi olla joko live-esitys tai videoitu esitys. Esityksessä pääpaino oli sosiodraamalla.  Esitysten jälkeen ryhmä toteutti itsearvioinnin ja muut ryhmät antoivat kirjallisen palautteen esitettävästä aiheesta (kirjallinen työ ja esitys). Jokaisen ryhmän palautteet käytiin vielä lopuksi lävitse.

Tarkoituksena oli vielä toteuttaa esityksen jälkeen sähköinen palautekyselyn kurssin toteutuksesta mutta tämä jäi haaveeksi :). Exel online -ohjelmalla (löytyy areenalta) voi toteuttaa helposti ja yksinkertaisesti kyselyn. Se ohjaa sinut tekemään kysymyksiä ja kun olet saanut sen tehtyä niin saat linkin, jossa kysely on. Kyselyn vastaukset tallentuvat suoraan areenan pilvipalveluun, josta ne kätevästi saat katsottua.

Blogi:

Toteutimme blogin, koska halusimme kertoa työskentelystämme opiskelijoiden parissa. Opiskelijoille tämä on myös yksi oppimisenväline, koska tänne voi liittää esim. ryhmätöitä, linkkejä, esityksiä yms. Tänne on helppo palata muun surffaamisen ohessa


Lopuksi:
Prezi-ohjelma (kts. alku) on toteutukseltaan yksinkertainen ja sillä voi havainnollistaa aiheita helposti. Sinne voi lisätä valokuvia, videoita (youtube), pdf-tiedostoja, tekstiä ja musiikkia. Prezin piirrokset on toteutettu iPadin Paper 53 -sovelluksella ja osa valokuvista on otettu iPadilla (Kiitos Hoitajakilta -projekti pyynikintie). Kahoot.it on yksinkertainen sovellus, jolla voidaan toteuttaa kilpailuvisailuita opiskelijoiden omilla älypuhelimilla. Tässä esimerkiksi JAMK:ssa pitämämme Kahoot visailu esityksemme jälkeen :) Blogger on googlen blogi-sivu, jolla tämä on toteutettu. Erittäin helppo ja yksinkertainen toteuttaa.

Onnistuimme toteuttamaan opetuksen mielestämme melko hyvin. Koulutuksesta saimme vinkkejä erilaisista TVT-ratkaisuista, joita olemme tässä toteuttaneet. Uusien ohjelmien opettelemiseen kuluu paljon omaa aikaa mutta tekemällä ja kokeilemalla oppii parhaiten. Autoimme ja opetimme toisiamme teknisissä sovelluksissa. Toivottavasti muutkin uskaltavat kokeilla uusia apuvälineitä opetuksessa. Tämän vuoksi halusimme kertoa toteutuksesta blogissa, että muutkin saisivat vinkkejä opetukseen ja jakaisivat rohkeasti omia ideoitaan kollegoilleen.

Terkuin Petri, Jarmo ja Netta