Tanskan matkaraportti 1.10. – 5.10.2017.
 |
| Vasemmalta: Inga, Tiina, Netta, Petri ja Juha |
 |
| #Digijengi somettaa ja analogittaa karttaa. |
 |
| DOKK1 |
 |
| Hiukan eksyimme, emme paljoa! |
Koulu tarjoaa jokaiselle opiskelijalle iPadin (hankittu jo 1800 kpl), joka palautetaan opintojen päättyessä. Lisäksi opiskelijoilla on käytössä omat läppärit. Oli ilo seurata oppitunneilla, miten luonnollisesti opiskelijat käyttivät laitteita työskennellessään. Oppilaitoksen IT-tukihenkilöt hoitavat päivittäisiä teknisiä ongelmia ja asennustöitä tietokoneiden, projektoreiden, tulostimien ym. laitteiden kanssa. IT-tukihenkilöiden töihin kuuluu myös oppilaiden omien laitteiden ongelmien selvittäminen. Työtietokoneiden toimitukset, verkon hallinnan ja ohjelmistojen levityksen hoitaa kolmannen osapuolen yhtiö. Oma IT-tuki asentaa laitteet ja tietokoneohjelmat paikan päällä.
 |
| Ohjelmointia |
iCoach ”in the middle of teaching and supporting”Digitaalisten oppimisympäristöjen ja laitteiden mielekkäästä käytöstä vastasi kaksi päätoimista opettajaa. ICoachit keskittyvät tableteilla ja tietokoneilla olevien ohjelmien käyttämiseen, käytön opettamiseen ja ohjeiden tekemiseen. He toimivat linkkinä henkilökunnan ja opiskelijoiden, laitteiden sekä pedagogiikan välillä. Käytännössä he tulivat tarvittaessa tunneille mukaan, suunnittelivat ja toteuttivat digitaalisia materiaaleja yhdessä opettajien kanssa, testailivat sopivia laitteita ja sovelluksia, sekä auttoivat myös opiskelijoita. iCoachien ideoita olivat myös animoitujen musiikkivideoiden tekeminen lastenohjaajien koulutuksessa ja Supersankari-viikko, jossa opiskelijat tekivät lyhytelokuvia hyödyntäen mm. green screen -tekniikkaa. Meidät yllätti, että koulussa opiskeltiin myös ohjelmoinnin perusteita ja ajattelutapaa roboteilla, droneilla ja OSMOn avulla. Ohjelmointi nähtiin tärkeänä yhteiskuntataitona.
Learning Lab ”for digging deeper”Tanskassa alle 25-vuotiailla opiskelijoilla on ”läsnäolopakko”. Koulussa ollaan klo 8-14 välillä, etätehtäviä annetaan vasta yliopistossa. Meille kerrottiin, että lain mukaan ”everybody has right to learn as much as possible”. Kun opiskelijan osaamista on tunnustettu (esim. äidinkielessä tai englannissa), niin hyppytunnin sijaan heidät ohjataan työskentelemään itsenäisesti Learning Labiin. Opettajat ovat koonneet O365:een materiaalia, videoita, linkkejä syventävistä aiheista, kuten käsihygieniasta tai lääkehoidosta. Opettaja hyväksyy opiskelijan työstämän esityksen, ja se voidaan esittää myös luokkatovereille. Nerokkaan yksinkertaista! Learning Lab toimii myös ”talenttihautomona”. Tanskan viimeisimmän ammatillisen koulutuksen reformin (2015) myötä lahjakkaita opiskelijoita halutaan puskea eteenpäin. ”Reform seeks to challenge all students to reach their full potential”.
 |
| Tiistaina tutustuimme Aarhusin nykytaiteen museoon... |
 |
| ...ja paikalliseen ruokakulttuuriin! :) |
SOSU Østjyllandissa talenttien koulutus oli ratkaistu tarjoamalla halukkaille opiskelijoille syventäviä tehtäviä. Learning labiin on kiinnitetty yksi opettaja, joka on koonnut materiaalit ja ohjaa ja tukee opiskelijoita. Vuodessa siellä opiskelee n. 250 opiskelijaa. Studycafe Keskellä koulua oli avoin tila, jossa sai tukea opintoihin liittyvissä asioissa esim. läksyissä. Ammatilliset opettajat olivat paikalla iltapäivisin. Huomioimme erityisesti, että tarjolla oli tuoreita hedelmiä. Vaikka tila oli avoin, niin siellä ei juurikaan ollut meteliä. Kaikki tekivät oikeasti kouluhommia!
Totesimme, että oppilaitos oli panostanut digitaalisten oppimisympäristöjen rakentamiseen ja myös oppilaitoksen tukitoimet oli suunniteltu palvelemaan sitä. Koulun It- ja Media tiimi koostuu tiimivetäjästä, kahdesta iCoachista, kahdesta IT-tukihenkilöstä ja kirjaston ja Learning Labin työntekijöistä. Tiimin jäsenillä oli selkeästi omat tehtävät ja osa-alueet, mutta tarpeen tullen he auttoivat myös toisiaan. Palvelut olivat myös fyysisesti lähellä toisiaan, mikä helpotti arjen sujumista ja yhteistyötä.
 |
| Aarhusin kirjastoa ja koulua. Keskiviikkona jatkoimme Randersiin junalla. |
Randersin oppilaitoskirjaston kirjastotila oli moderni ja avoin. Kirjastonhoitaja Susanne esitteli meille opiskelijoiden käytössä olevia sähköisiä palveluita. Suomeen verrattuna erityistä olivat sähköiset oppikirjat. Tanskassa on vain yksi oppikirjakustantaja, joka julkaisee kirjat sekä paperisena että sähköisenä. Susannen mukaan opiskelijat suosivat yhä perinteistä, vaikka sähköistä kirjaa on mahdollista työstää OneNote:ssa ja kuunnella äänikirjana. Tanskassa on myös käytössä UniLogin, jokaisen opiskelijan henkilökohtainen käyttäjätunnus, joka on käytössä alakoulusta lähtien. Sen avulla on helppo kirjautua kaikkiin palveluihin.
Keskiviikko-iltana saavuimme n. 60 000 asukkaan Randersiin, jossa sijaitsee uusi partnerioppilaitoksemme Randers Social og Sundhedsskole. Koulurakennus oli jälleen värikäs ja seinillä oli paljon taidetta. Opiskelijoiden töitä oli esillä runsaasti ja viherkasvit toimivat tilanjakajina. Yksi koulun arvoista oli liikunnallisuus, jota toteutettiin monin eri tavoin. Koulun pihassa oli koripallokenttä ja liikuntahallin takana kiipeilyseinä. Pihasta löytyi myös nuotiopaikkoja ja retkikeittiö. Terveelliset elämäntavat on Tanskassa linjattu myös kansallisiin arvoihin. Kouluruokailussa suosittiin mahdollisuuksien mukaan luomua (mutta suuri osa opiskelijoista söi kuulemma omia eväitä), eikä koulussa näkynyt limsa- tai karkki-automaatteja. Näistä voisi ottaa mallia Suomeenkin!
Digitalisaatio ja pedagogiikka Randersissa on käytetty Sharepointia (= meidän Areena) vuodesta 2014. Opiskelijoilla, henkilökunnalla ja johdolla on omat osionsa. Opiskelijaryhmille on tehty omat tilat, jonne voi tallentaa esim. videoita. Käytännössä se on koko koulun intranet-tiedotuskanava, keskustelupalsta, Moodle (jota ei käytetä) ja jakamisalusta. Näiden lisäksi on vielä erillinen opiskelijatietojärjestelmä. Koulu on tehnyt linjauksen, että kaikki käyttävät O365:a ja myös pedagogiikka toteutetaan sen ympärille. Opettajat ovat yhteisesti sopineet kurssien rakenteesta ja sisällöstä. Tällä on haluttu varmistaa myös opetuksen tasalaatuisuutta.
Digitaalisena oppimisympäristönä käytetään OneNote-sovellusta, joka toimii pilvipalvelussa. Kurssipohjat on tehty yhteistyönä OneNote "class notebook" -tiedostoiksi. Opettaja jakaa tiedoston opiskelijoille ja he kopioivat tiedoston omaan OneNoteensa. Opiskelija työstää kurssin aikana muistiinpanoja ja tehtäviä omassa OneNote-kirjassaan. Opettaja näkee opiskelijoiden tehtävät ja niiden arviointi on helppoa. Opiskelijat pitävät OneNotessa myös työssäoppimisen päiväkirjaa, joka jaetaan sekä opettajan että työelämän edustajan kanssa. Tässä kohtaa tanskalaiset tuntuvat olevan meitä edellä. Huomasimme myös, että pilvipalvelu toimi nopeasti, mikä teki sen käyttämisestä kevyttä ja helppoa. Tietoliikenneyhteyksiin ja palvelun käytettävyyteen on selvästi panostettu.
Molempien oppilaitosten luokkien tekniikka oli luotu ajatellen liikkuvuutta. Langaton verkko on käytössä koko rakennuksessa. Luokissa ei ole omia tietokoneita, vaan johdot tai telakka, jotka kytketään laitteisiin. Aarhusissa tärkeintä oli, että opettajan tai opiskelijan oma laite (esim. kannettava tai iPad) voidaan kytkeä esitystekniikkaan helposti ja nopeasti. Käytössä oli adaptereita ja johtoja, jotka toisaalta ovat herkkiä tapaturmille ja kuluvat käytössä. Ne ovat siis "käyttötavaraa" ja vaihtaminen uusiin on yleistä. Ilman laturia laitteiden akut voivat myös helposti loppua kesken päivän. Randersissa henkilökunnalla oli samanlaiset työtietokoneet ja luokissa näille soveltuvat telakat, joihin luokan esitystekniikka ja verkko on kytketty. Hyötynä on, että työtietokoneet pysyvät ladattuina ja johdot eivät kulu käytössä. Haittana taas, että opiskelijoiden, tai talon ulkopuolisten laitteita on hankalampi käyttää esitystekniikan kanssa.
Tanskasta jäi mieleen positiivinen ja avoin tekemisen meininki. Niin opiskelijoiden tukemiseen opinnoissaan kuin opetuksen digitalisoimiseen oli todella panostettu ja tekijöitä palkattu erityisesti näitä tehtäviä varten. Toimintojen kehittämiseen oli varattu aikaa ja nyt meille voitiin esittää vuosien työn tulokset. Pienen yhden alan oppilaitoksen on varmasti ollut helpompaa kehittää toimintoja, mutta toisaalta joukossakin on voimaa! Me saimme matkalta paljon uusia ideoita ja energiaa, tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä toimipisteessämme! Lisää matkakuvia Areenassa, sis. paljon hyviä ideoita.
Kirjoittajat: Netta, Tiina, Petri ja Juha.
