tiistai 16. helmikuuta 2016

Ryhmätyön uusi tuleminen

Ryhmätyön uusi tuleminen!
Opettaja: Tehdään tällä tunnilla ryhmätyö! Opiskelijat: Jee! Kivaa! Taasko joku ryhmätyö! Eikai mitään laajaa työtä? Olen korviani myötä näitä! Näitä on mukava tehdä! Ihan paskaa! En tee! Näistä oppii paljon! Mukavaa! Saako ite valita ryhmät?
Kuulostaako tutulta? Näitä kommentteja ja kysymyksiä olen viimeisen vuoden aikana pohtinut. Ajatus ryhmätyön "päivittämisestä" lähti vähän vahingossa liikkeelle kun huomasin erään ryhmän kanssa, että käsiteltäviä aiheita oli vielä paljon jäljellä mutta tunnit loppuvat kesken. Ajattelin kokeilla, että luodaanpas ryhmätyöhön ympärille konkreettiset hahmot ja yhdistetään käsiteltävät aiheet niiden ympärille. Olin saanut koululta iPadin testiin ja ryhmän ideoimista hahmoista tuli aika hauskoja niin pitihän niistä kuvat ottaa. Tunnin kuluessa tuli mieleen, että ryhmäthän vois kehitellä hahmojen taustalle tarinat. Sitten kun joku kysyi, että mihin nämä tarinat kirjoitetaan niin annoin tabletin ryhmän käyttöön. Tämän jälkeen välähti, että ryhmätyöstähän voisi tehdä koonnin blogiin. Kysyin opiskelijoilta luvan tähän ja hekin innostuivat ideasta. Tunnin jälkeen siirsin tarinat, kuvat hahmoista ja ryhmätöistä blogiin. Taas tuli uusi ajatus...tarinan sisälle voisi linkittää esim. aihetta syventäviä uutisia yms. Ryhmälle oli vielä merkitty samalle viikolle itsenäisen opiskelun -tunnit niin tästähän saa hyvän tehtävän! "Tottakai tästä pitää kerätä dataa!", huudahti ääni pääni sisällä ja kysely oli valmis :) Ensimmäisiä tuloksia katsellessa olin erittäin hämmästynyt ja päätin jatkaa kokeilua tulevilla ryhmillä. Sinällään tämä menetelmä ei tuo mitään uutta mutta antaa vähän erilaisen näkökulman perinteiselle toteutukselle. :)

"Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto." -Einstein-

Olen hyödyntänyt nyt tätä menetelmää kahdeksalla valmistuvalla ryhmällä, joista kuudesta olen kerännyt palautetta. Vastauksia on tullut kaikkiaan 144 opiskelijalta (n=144/N=150) vastausprosentin ollessa 96%. Tulen seuraavaksi kertomaan lyhyesti miten minä olen tämän toteuttanut ja sen jälkeen analysoin/pohdin tuloksia. Onneksi tämä ei (vielä) ole tieteellistä tutkimusta niin minulla on tulkinnan vapaus. Kuvien teksteistä pääset halutessasi lukemaan syntyneitä tarinoita. Lopusta löytyy yhteenveto, johon voit halutessasi hypätä suoraan :)


Opiskelijat työn touhussa

Ryhmätyön toteutus pähkinänkuoressa:

  • Opettaja/opiskelija piirtää opiskelijoiden ideoimat hahmot taululle
    • Tavoitteena on aktivoida ja motivoida opiskelijoita kun heidän oma "kädenjälki" tulee näkyviin
  • Opettaja antaa ryhmätöiden käsiteltävät aiheet mutta tarkemman sisällön päättävät opiskelijat 
    • Opiskelijat saavat itse päättää mihin hahmoon teemat liittyvät, esim. pääteemana on masennus (keski-vaikea ja ero taustalla), joka on hahmolla nimeltä Matti
  • Luokka jaetaan ryhmiin ja tehdään perinteiset ryhmätyöt
  • Ryhmätyön aikana opiskelijat miettivät annetun aiheen taustalle tarinan, joka kirjoitetaan suoraan blogiin 
    • Tarkoituksena on pysyä vain annetussa teemassa, esim. mitkä asiat johtivat eroon ja masennuksen syntymiseen
  • Ryhmätyöt esitetään kaikille
  • Ryhmätöistä otetaan kuvat ja ne siirretään blogiin
  • Opettaja muokkaa blogin tarinat järkeväksi kokonaisuudeksi ja lisää syventäviä linkkejä
  • Blogiin tutustuminen ja kyselyyn vastaaminen tulee opiskelijoiden koti-tehtäväksi.
    • Opiskelija on velvoitettu lukemaan blogi (se on myös koemateriaalia) ja vastaamaan kyselyyn (tulokset menevät "pilveen" ja opetuksen kehittäminen mahdollistuu)

Kyselyssä kysyttiin opiskelijoilta seuraavia kysymyksiä:
  • Mitä uutta opit kun luit uudestaan oppitunnin sisällön (tarina/kuvat) blogista?
  • Herättikö blogin linkit mielenkiintosi aiheita kohtaan? (Kyllä/Ei)
  • Tukevatko blogin linkit oppimistasi?
  • Mitä uutta opit linkkien kautta?
  • Mikä oli parasta tämän tyylisessä oppimisessa (ryhmätyöt/esitykset/tarina/blogi)
  • Vapaa sana :)
  • Millaisen arvosanan (1-10) antaisit tunnista kokonaisuutena?

Olen jäsentänyt tuloksia pääkategorioiden (ryhmätyö, tarina, blogi, linkit, muuta ja vapaa sana) kautta. Seuraavat ovat siis opiskelijoiden kokemuksia asioista.

Kun elämä kolhii, on lähihoitaja ovat lähihoitaja läsnä...vai ovatko? Matin stoorin pääset lukemaan täältä!

Ryhmätyö
Opiskelijoiden mielestä parasta oli se kun:
  • Opettaja määräsi ryhmät, niin tutustui paremmin muihin ryhmäläisiin 
  • Sai olla itse osallisena opetuksessa (tarina, piirtäminen, vapaa kirjoittaminen, tekeminen, keskustelu muiden kanssa, julisteet) 
  • Sai käyttää omaa luovuutta, jonka avulla luotiin jotain hauskaa yhdessä
  • Tietoa etsittiin yhdessä kavereiden kanssa, kirjasta ja internetistä
  • Ryhmätyöt olivat käytännönläheisiä esim. hoitopolku konkretisoitui erinomaisesti
  • Ryhmätyöt toivat tunteihin oppimisen lisäksi hauskuuden, innokkuuden ja mielikuvituksen
  • Ryhmätyöt olivat uuden aikaista opiskelua, jota kannatetaan

Paavo Pöystin tragenian pääset lukemaan täältä!
Tarina

Opiskelijoiden mielestä:
  • Tarinan avulla kokonaisuus hahmottui paremmin
  • Tarina tehtävän taustalla loi faktalle mielenkiinnon, joka konkretisoitui paremmin
  • Tarinassa olevien linkkien avulla osaamista pystyi syventämään ja saamaan uusia näkökulmia
  • Tarinan avulla teoria konkretisoitui esim. palvelujärjestelmä 
  • Tarina toi tunteihin mielekkyyttä lisää
  • Parasta oli se, että he saivat itse keksiä tarinan, jolloin se oli hauskaa, mielenkiintoista ja luovaa
  • Tarinassa oli ”nuorten kosketus" mukana, joka jo itsessään motivoi
  • Muiden tarinoita odotettiin innolla
  • Kun tarina yhdistetään opetukseen, niin sen avulla asiat jäävät mieleen paremmin
"Jos haluat lapsestasi älykkään, lue hänelle satuja. Jos haluat hänestä vielä enemmän älykkään, lue hänelle vielä lisää satuja." -Einstein-

Erskan perheen elämästä ja käänteistä pääset lukemaan täältä!
Blogi
Opiskelijoiden mielestä:
  • Blogin sai lukea rauhassa ja on helpompaa pohtia tarkemmin/syvemmin tarinaa, kun faktat (kuvat kertaavat oleellisemmat) tiedettiin
  • Blogin lukeminen laittaa pohtimaan, jolloin tieto ja linkit syventävät asiaa 
  • Blogin avulla voi kerrata ja se on mielekästä tarinan avulla, koska faktatietoa on sovellettu kuviteltuihin tapauksiin 
  • Blogin avulla oppi enemmän myös muidenkin ryhmien aiheista, koska tunnilla ei kaikkea ehtinyt oppimaan
  • Blogin lukeminen on hyvää kertausta ja poissaolijatkin oppivat tunnin aiheet 
  • Blogin pystyi jakamaan kavereille

Hakkaraisen perheen selviytymistarinan pääset lukemaan täältä!

Blogissa olevat linkit 
Opiskelijoiden mielestä:
  • n. 97% (kyllä 139kpl / Ei 5kpl) opiskelijoista oli sitä mieltä, että linkit herättivät mielenkiinnon aiheita kohtaan
  • n. 99% (kyllä 141kpl / Ehkä 1kpl / Ei 1kpl) opiskelijoista oli sitä mieltä, että linkit tukivat omaa oppimista
  • Linkkien kautta sai paljon uutta/syvempää ammatillista, mielenkiintoista, luotettavaa ja hyödyllistä tietoa, joita voi hyödyntää  valmistuessaankin ja työelämässä
  • Linkkien avulla jo opittu tieto palautui, vahvistui ja jäsentyi sekä koko kokonaisuus hahmottui ”kaikki liittyy kaikkeen” 
  • Tarinan ja linkkien kautta oppi huomaamamattaan asioita, eikä lukeminen tuntunut pitkäveteiseltä
  • Linkit johdattelivat uuden tiedon äärelle mihin itse ei välttämättä menisi
  • Linkkien kautta saatiin eniten konkreettista tietoa palvelujärjestelmän monipuolisuudesta ja minne he voivat ohjata asiakkaan 
  • Joidenkin mielestä linkeistä lukemalla oppi paremmin kuin kirjoista, koska oppia voi muualtakin
  • Välillä linkkien takaa löytyi kevyempää asiaa (sarjakuvia, videoita), jotka koettiin mielekkäänä
  • Osa linkeistä koettiin pitkiksi mutta osa ei
  • Sosiaalinen media on hyvä paikka oppia ja välillä paljon mielenkiintoisempaa, kuin kirjoista lukeminen

Kääriäisen perheen ja Heikin salaisuuden pääset lukemaan täältä!

Muuta
Opiskelijoiden mielestä:
  • Kenelle tahansa voi tulla ongelmia ja asiat helposti kasaantuvat, jolloin ennaltaehkäisevyys tulee tärkeäksi
    • esim. tukiverkosto, asioihin nopea puuttuminen, lähihoitajan rooli, ihminen on kokonaisuus, omat teot vaikuttavat muihin, oma motivaatio parantumiselle tärkeä, luottamus asioiden sujumiseen
    • Jo läsnä olemalla ja kuuntelemalla voi auttaa 
    • Lähihoitajan roolin tärkeys korostui (arvokkuuden tunteminen) 
    • Ihmisten erilaisuutta tulee kunnioittaa ja taustojen ymmärtäminen auttaa
  • Kun asioihin pystyy keskittymään paremmin niin kokonaisuus selkeytyi
  • Asiat palautui hyvin mieleen, vaikkei välttämättä uutta oppinutkaan 
  • Luotettavan tiedon löytäminen ja sen arvioiminen koettiin tärkeäksi
  • Aina voi kehittää omaa ammattitaitoaan, kunhan tietää omat vahvuudet ja heikkoudet.
  • Oman mielikuvituksen käyttäminen yllätti odotukset
  • Tarinaa oli mukava lukea kun näki kuinka muut olivat panostaneet asiaan 
  • Erilainen opetustyyli oli 
    • motivoiva, siihen jaksoi keskittyä, mielenkiintoinen, luova, hauska ja rento
    • oppiminen oli monivaiheista ja se laittoi pohtimaan, siinä oppi vahingossa 
  • Oppimiseen pystyi paremmin keskittymään kun ei tarvinnut kirjoittaa vihkoon ja silti asiat käytiin perusteellisesti läpi

Haastavien asiakkaiden hammashoitolasta kertoo Aila ja Martti! Sen löydät täältä!

Vapaa sana 

Opiskelijoiden mielestä:
  • Yli puolet opiskelijoista kokivat tunnit erittäin positiiviseksi kokemukseksi
  • Tunnit toivat mielenkiintoista vaihtelua perinteiseen opetukseen verrattuna ja olivat hyvin opettavaisia
  • Luovassa ”draamaoppimistunnissa" oli tunnelma rentoa ja yhteishenki koettiin erinomaiseksi, joka aktivoi ja motivoi opiskelijoita  
  • Ryhmätyöt ja opetus oli päivitetty aikakauteen sopivaksi (mm. manuaalinen #someinsta, blogi, linkit) 
  • Ne opiskelijat joita ryhmätyöt eivät aluksi kiinnostaneet, kokivat tämän mielekkäänä, eikä kokemus ollut "pakkopullaa"
  • Opettaja oli nähnyt vaivaa tunnin toteuttamiseen ja oli ottanut opiskelijat hyvin huomioon
  • Opiskelijat haluavat tällaisia menetelmiä jatkossakin lisää
Opiskelijat antoivat toteutukselle kokonaisarvosanaksi  9,1 (n=144)

Ryhmässä on aina niitä nopeita opiskelijoita! Kummasti rauhoittuvat kun saavat väriliidut ja vapaat kädet :)

Yhteenvetoa ja pohdintaa
  • Kun opiskelijat otetaan ryhmätyön suunnitteluun mukaan se lisää heidän kokemustaan osallisuudesta, joka taas luo mielekkyyttä ja motivaatiota opiskeluun
    • Kyllä me aikaisemminkin ollaan otettu opiskelijat huomioon opetuksessa mutta miksi juuri tässä menetelmässä osallisuuden kokemus koettiin niin vahvana? Moni opiskelija tuotti arvokkuuden käsitteeseen liittyviä asioita ja nähdyksi tulemisen kokemusta. Näitä olisi mielenkiintoista tutkia lisää.
  • Hyvin pienellä opetusmenetelmän muokkauksella voidaan luoda opiskelijoille positiivisempi kokemus ryhmätyön hyödyllisyydestä ja yhdessä tekemisestä
    • Tämä on mielenkiintoista, koska ajoittain opiskelijoilta tulee negatiivisempaa viestiä ryhmätyön hyödyllisyydestä. Olemmeko opettajina keskittyneet liikaa tehtävän lopputulokseen, jolloin unohtuu opiskelijan oppimisen potentiaali tehtävän aikana? Prosessissa tapahtuva oppiminen syventää osaamista, kun tuloskeskeinen tuottaa pinnallista ja haihtuvaa osaamista? Tätä tulee jatkossa miettiä tarkemmin.
  • Hahmojen ja tarinan avulla käsiteltävät teemat konkretisoituvat ja ovat selkeämmin ymmärrettävissä. Niiden avulla käsiteltävä aihe ymmärretään kokonaisvaltaisemmin ja syvällisemmin
    • Moni opiskelija kertoi tarinassa olevien tapahtumien muistuttavan esim. salattuja elämiä. Hahmoissa  ja tarinoissa olevat teemat myös heijastelivat yhteiskunnassa juuri sillä hetkellä olevia asioita esim. avioliittolain muutos. Tarinoiden fiktiivisyys ymmärrettiin kuitenkin hyvin. Ehkä muodostuneet hahmot ja tarinat auttavat opiskelijoita jäsentämään myös omaa ympäröivää maailmaa. Tätäkin asiaa olisi mielenkiintoista tutkia jatkossa.
  • Tarinaan yhdistetty palvelujärjestelmän näkökulma konkretisoi valmistuville opiskelijoille sen kattavuuden ja mahdollisuudet 
    • Tämä on erittäin mielenkiintoista, koska palvelujärjestelmää opiskellaan erittäin paljon koulutuksen alusta saakka. Moni opiskelija kertoi asian tulevan vasta nyt ihan uutena juttuna. Opetetaanko yhtä koulutuksen tärkeimmästä asiasta väärillä menetelmillä? Miksei asiat ole aikaisemmin jääneet opiskelijoille mieleen? Tämä on mielestäni yksi keskeisimmistä kysymyksistä, jota tulee jatkossa pohtia tarkemmin.
  • Blogiin siirretyt ryhmätyöt ja tarinat voidaan lukea rauhassa kotona, jolloin asioihin on aikaa syventyä. Blogi myös mahdollistaa asioiden kertaamisen jolloin muidenkin ryhmätöistä opitaan enemmän
    • Opiskelijat jotka eivät olleet ryhmätöitä tekemässä, kokivat oppineensa blogin kautta ja osaa harmitti kun eivät päässeet osallistumaan tarinan tekemiseen. Jatkossa näille opiskelijoille voisi miettiä omaa tehtävää blogiin esim. he voisivat luoda oman hahmon ja miettiä sitä kautta tarinan etenemistä, jonka sitten opettaja myöhemmin lisäisi blogiin?
  • Monipuoliset ja mielenkiintoiset linkit johdattavat opiskelijat yksityiskohtaisemman tiedon äärelle
    • Opiskelijat kertoivat lukeneensa innokkaana asioista lisää linkkien avulla. Moni yllättyi siitä, kuinka oppimista tapahtui kuin vahingossa. Keventävät linkit koettiin myös mieluisina vaihteluna asiatiedon välissä. Ehkä mielenkiintoinen tarina mahdollistaa halun syvempään oppimiseen esim. linkkien avulla.
  • Prosessimainen oppiminen syventää omaa osaamista ja ymmärrystä asioiden kokonaisvaltaisuudesta
    • Opiskelijat kertoivat, että kenelle tahansa voi tulla ongelmia ja asiat helposti kasaantuvat, jolloin ennaltaehkäisevyys ja tulee tärkeäksi. Palautteen perusteella he myös kokivat itse voivansa vaikuttaa positiivisesti näihin asioihin. Ehkä tämä lisää arvokkuuden kokemusta omasta ammatillisuudesta ja itsestä. Tätäkin voisi jatkossa selvittää.
  • Toteuttamiseen ei kulunut loppupeleissä normaalia enempää aikaa kun vauhtiin pääsi. Ryhmätyön tekeminen 2-3h ja blogin muokkaukset 1-2h. Blogin myötä opiskelu tulee myös läpinäkyvämmäksi ja luotu materiaali on kaikkien käytettävissä
  • Kokonaisuudessaan erittäin onnistunut kokeilu, jonka myötä opiskelijat loivat yhdessä jotakin ainutlaatuista ja pysyvää. Tulen ehdottomasti hyödyntämään tätä menetelmää jatkossakin, koska sitä voidaan soveltaa hyvin monissa aiheissa :)
Toivottavasti sait tästä ideoita omaan työhösi! Anna ihmeessä palautetta blogiin, jos ajatuksia aiheesta syntyi. Voit myös antaa palautetta anonyymisti tai henkilökohtaisesti täällä :)
-Pete

Kyllä me tunnilla hyödynnettiin sosiaalista mediaakin...tosin #manuaalisesti! :)

luovuus on keksimistä, kokeilua, kasvua, riskien ottamista, sääntöjen rikkomista, virheiden tekemistä ja hauskanpitoa” -Mary Lou Cook-



maanantai 15. helmikuuta 2016

Työelämäprojekti


Työelämäprojektia on toteutettu lv. 2013-14, lv. 2014-15 ja lv. 2015-16 Sairaalankadulla kaikille sahu -ryhmille. Santalahdentiellä projekti on jatkunut lv. 2016-17, lv. 2017-18 sekä lv. 2018-19.

Sisältö lv. 2015-16 : ryhmät A, B ja C menivät 7 apteekkiin mittamaan asiakkaiden verenpaineita ja verensokereita, 3-4 opiskelijaa/apteekki kolmena iltapäivänä klo 14-16 n. viikon välein. Yksi ryhmä meni 7 Nordean konttoriin.

Tavoite: Ennen mittauspäiviä ryhmät harjoittelivat ja opettelivat mittauksia ja viitearvoja. Tärkeää oli myös oppia ohjeistamaan ja ohjaamaan asiakkaita mittaukseen. Opiskelijat tekivät mittauspäivistään mainoksen, jonka he veivät apteekkiin ennen ko. päiviä. Tuolloin apteekkari piti työhaastattelun ja opiskelijoiden tuli myös kertoa tavoitteistaan tavoitteena oman osaamisen tuotteistaminen. Sisäistä yrittäjyyttä opiskelijat osoittivat ottamalla itse yhteyttä apteekkariin, tilaamalla opetusvälinehuoltajalta puuttuvat tarvikkeet mittauskertojen välillä sekä kirjaamalla ryhmän avoimeen blogiin kokemuksiaan mittauspäivistä: nämä asiat tein hyvin, näissä asioissa minulla on kehitettävää sekä näistä asioista haluan vielä kertoa lisää. Näin myös muut pääsivät lukemaan kunkin kommentit ja saattoivat oppia muidenkin kokemuksista sekä sen, että vain harjoitus tekee mestarin.
Kun sairastumisiakin saattaa tulla näille päiville, opiskelijat olivat itse vastuussa hankkimaan toisesta apteekista täydennystä. Tämäkin lisää opiskelijoiden vastuunottoa, itseohjautuvuutta ja sitoutumista yhteiseen tekemiseen.

Apteekkiprojektin yhteydessä on luonnollisesti ollut mukana lähiopetustunteja työelämätietoudesta sekä yrittäjyydestä. Tässä projektissa ne onkin hyvin nivoutuneet projektin tavoitteisiin, joita ovat asiakaslähtöisyys, sisäinen yrittäjyys, ammatillinen ohjaaminen ja neuvonta, substanssiosaaminen (mittaukset, viitearvot) sekä itsearviointi ja jatkuva ammatillinen kehittyminen.

Palaute: Mittauspäivien jälkeen pidettiin yhteinen palautetunti, josta saatiin tietoa opiskelijoiden oppimisesta sekä voitiin tehdä muutoksia seuraavia mahdollisia työelämäprojekteja ajatellen. Opiskelijapalaute on voittopuolisesti ollut positiivista tällaista työelämälähtöistä oppimista kohtaan.

Tulokset: Projektilla kyettiin ylittämään oppiainerajat ja yhdistämään eri opintojaksojen sisältöjä toisiinsa sekä liittämään ne työelämäyhteyksiin.

Projektiin osallistujat: opetusvälinehuoltaja Heidi Kallenautio, ryhmien ryhmänohjaajat sekä projektin organisoija Jarmo Alhainen. Kaikkien työpanos oli tärkeä eikä näin isoa neljän ryhmän projektia pysty kukaan yksin järjestämäänkään.

Olen tehnyt näitä  Apteekkiprojekteja ( nyttemmin Työelämäprojekti) kolmena edellisenä lukuvuonna ja palaute opiskelijoilta on ollut todella positiivinen. Moni oppii kohtaamaan asiakkaita ilman jännitystä ja pelkoa ja lopulta vuorovaikutus on luontevaa. Olen myös itse kiertänyt apteekeissa ja tänä vuonna pankkikonttoreissa moikkaamassa opiskelijoita ja tapaamassa apteekkareita/konttorinjohtajia. Opiskelijat ovat hyvin otettuja, kun ope tulee katsomaan heidän työskentelyään ja kyselee kuulumisia.


 Onnea vastaavanlaisiin projekteihinne!


Jarmo Alhainen

perjantai 12. helmikuuta 2016

Sulautuva ohjaajuus: Ryhmäkoe osa 3

Ryhmäkoe osa 3


Nyt olen pitänyt kuudelle ryhmälle ryhmäkokeen. Kahden ensimmäisen ryhmän kanssa meni aikaa ryhmäkokeen käytännön toteuttamisen pohdiskelussa ja arviointilomakkeen kehittelemisessä, voit lukea niistä tarkemmin osasta 1 täältä (ryhmäkokeen käytännön toteutus) ja osasta 2 täältä (arviointilomake vol.1 ja kokonaisarviointi tehtävä 6) Kokonaisuus alkaa jo pikkuhiljaa hahmottumaan ja olen neljältä ryhmältä kerännyt palautetta. Opettajan näkökulmasta aikaa ryhmäkokeen pitämiseen menee n. 1,5h jos kysymyksiä on 4+1 (loppuarviointi).

Kerron aluksi lyhyesti arviointilomakkeesta ja sitten pohdin hiukan ryhmäkokeen tuloksia. Lopuksi käydään opiskelijoiden ajatuksia ryhmäkokeesta lävitse. 
Voit taas halutessasi hypätä pohdinnat yli ja mennä suoraan yhteenvetoon.

Arviointilomakkeesta:

Arviointilomake on hiukan muotoutunut matkalla ja löydät sen täältä. Halusin tehdä siitä sellaisen, ettei se vielä opiskelijoilta liikaa aikaa ja se on nopeasti analysoitavissa. Käyn seuraavaksi lävitse mitä asioita arvioidaan.

Arviointiskaala muuttui 0-3 ja opiskelijoiden palautteiden perusteella lisäsin puolikkaat :)
Arvioijat eli asiantuntijoiden näkökulma: (verstaisarv.)
  • Keskeisimmät asiat eli mitkä ovat asiantuntijoiden mielestä keskeisimmät asiat ja ne kirjoitetaan ylös. Samalla opettaja voi seurata asiantuntijoiden osaamista ja tarvittaessa ohjata heitä 
  • Ryhmän sisäinen tuki eli tukevatko jäsenet toistensa osaamista, kannustetaanko toisia, jaetaanko tietoa, autetaanko toista muistamaan yms. 
  • Ryhmän yhteinen osaaminen eli ylittääkö ryhmän osaaminen, yksilön osaamisen? 
  • Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana eli mikä on yksittäisen jäsenen osaaminen? 
  • Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen eli mikä on yksittäisen jäsenen osaaminen kun asiantuntijat ovat tehneet tarkentavia kysymyksiä ja aiheesta on keskusteltu yhdessä 
  • Kirjallinen palaute ryhmän osaamisesta eli tässä annetaan kirjallinen palaute. Opettajan on hyvä korostaa monipuolista palautetta. Tähän voi kirjoittaa myös mahdollisia "laiskanläksyjä", koska asiantuntijoilla on opettajan oikeudet :)
Keskustelijan näkökulma (itsearv.)
  • Ryhmän jäsenten osaaminen ennen keskustelua eli koettu osaaminen ennen keskustelua. Tähän vastataan heti kun tehtävä on luettu 
  • Ryhmän jäsenten osaaminen jälkeen keskustelun eli koettu osaaminen keskustelun ja tarkentavien kysymysten jälkeen? 
  • Kirjallinen palaute ryhmän osaamisesta eli tässä annetaan kirjallinen palaute. Opettajan on hyvä korostaa monipuolista palautetta. Tähän voi kirjoittaa myös mahdollisia "laiskanläksyjä".
Arviointiasteikko: T / S (1-3)

Ryhmädynamiikan arvioimiseen opiskelijat haluavat vielä tarkemmat ohjeet. Tätä pitää miettiä...
Tulosten arviointia:

Taulukossa näet jokaisen ryhmän vertaisarvioinnit ja itsearvioinnit. Kahdella ryhmällä tehtäviä oli 6+1 ja kahdella 4+1. Seuraavassa kuvassa voi nähdä tarkemmat arvioinnit mutta tähän taulukkoon olen laittanut vain tehtävien keskiarvot, koska tarkoituksena ei ole käydä jokaista tehtävää lävitse, vaan kokonaisuutta.




ASIANTUNTIJAT

KESKUSTELIJAT

n/N

Ryhmän sisäinen tuki  (Ka)

Ryhmän yhteinen osaaminen
(Ka)

Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun aikana (Ka)

Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen (Ka)

Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelu ennen (Ka)

Ryhmän jäsenten osaaminen keskustelun jälkeen (Ka)

20/21

2,6

2,5

2,3

2,5

1,6

2,3

20/23

2,9

2,9

2,8

2,9

2,5

2,8

21/23

2,7

2,8

2,6

2,9

1,9

2,6

14/16

2,5

2,5

2,4

2,6

1,6

2,2
75/83

2,7

2,7

2,5

2,8

2,0

2,5


  • Vertaisarvioinnin mukaan opiskelijat tukevat kiitettävällä tasolla toistensa osaamista. Tämä tukee myös omaa havaintoa. "Opiskelijat auttoivat toisiaan ja jos joku ei tiennyt tai muistanut asiasta niin muut yrittivät johdattaa kysymyksillään hänet asian äärelle. Vaikkei kaikesta tiedäkään niin muiden avulla osaamista syntyy, tämän he myös itsearvioinnissa tunnistivat."
  • Vertaisarvioinnin mukaan ryhmän yhteinen osaaminen on kiitettävällä tasolla ja parempaa kuin yksilötason osaaminen mutta yhteisen keskustelun (asiantuntijat/keskustelijat) jälkeen osaaminen vielä syventyi. "Omien havaintojen mukaan tämä meni juuri näin, koska asiantuntijat varmistivat tarkentavilla kysymyksillään."
  • Itsearvioinnin mukaan opiskelijat arvioivat ennen keskustelua omaa osaamistaan melko hyväksi ja keskustelun jälkeen osaaminen syventyi huomattavasti. "Moni opiskelija huomasi keskustelun kuluessa osaavansa enemmän kuin ajatteli. Ehkä yhtenä syynä oli se, että opiskelijat saivat pohtia yhdessä asioita ja miettiä."
  • Itsearvioinnin mukaan opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan melko samanlaisesti mitä vertaisarvioitsijat yksilötasolla heidän keskusteluaan mutta yhteisen keskustelun ja tarkentavien kysymysten jälkeen vertaisarvioitsijoita huonommaksi. "Oman havaintoni mukaan opiskelijat olivat melko kriittisiä arvioidessaan omaa osaamistaan. Näkevätkö vertaiset paremmin kokonaisuuden yhteisen keskustelun jälkeen vai haluavatko he antaa paremman arvioinnin...en tiedä?"


Henkilökohtaiset arvioinnit ryhmäkokeesta / kpl (1-3)
3
2,5
2
1
Ka
4 kpl
15 kpl
1 kpl
2,6
15 kpl
5 kpl
2,9
14 kpl
7 kpl
2,7
1 kpl
4 kpl
8 kpl
1 kpl
2,1
34 kpl
24 kpl
16 kpl
1 kpl
2,6

  • Ryhmäkokeen lopuksi jokainen opiskelija antoi itselleen numeerisen arvioinnin. Kun verrataan arviointilomakkeen arvoja niin keskiarvo menee aika hyvin vertaisarvioinnin ja itsearvioinnin väliin. "Auttaako viimeinen kysymys jäsentämään paremmin käytyjä tehtäviä lävitse ja syventääkö se vielä tietoa lisää itsearvioinnin näkökulmasta? Vai paraneeko osaaminen arviointi ryhmän paineesta? Oman havainnon mukaan itsearviointi on kuitenkin melko realistinen jokaisen opiskelijan kohdalla."

Analysointia, tarvittaessa voidaan syventyä jokaisen tehtäväänkin jos halutaan esim. katsoa jääkö joku tietty menetelmä paremmin mieleen esim. video vs. luento :)
Opiskelijoiden palautetta ryhmäkokeesta:


Opiskelijat ovat kokonaisuudessaan pitäneet ryhmäkokeesta erittäin paljon. Olen yrittänyt jäsentää keskeisimmät asiat opiskelijoiden palautteista 


Opiskelijoiden mielestä,
  • ryhmäkokeen keskusteluissa tulee uusia näkökulmia, ne ovat rakentavia ja kuulee muidenkin mielipiteitä ja näin toimitaan työelämässäkin!
  • ryhmäkokeen keskustelut antavat paljon ajatuksia ja laittaa miettimään
  • ryhmäkoe edistää ryhmätyöskentelyä
  • ryhmäkokeessa ryhmädynamiikan merkitys korostuu
  • koetilanne muuttuu oppimistilanteeksi ja opittujen asioiden kertaamiseksi, jolloin ne jää paremmin mieleen kuin paperille kirjoitettuna
  • muiden tieto lisää omaa tietoa
  • koekysymysten aiheet olivat laajoja ja hyviä, joista riitti paljon keskusteltavaa.
  • ryhmäkoe ylitti odotukset rentoudellaan ja hauskuudellaan, eikä aiheuttanut stressiä
  • ryhmäkoe ei välttämättä tue kaikkien osaamista
  • teoriatiedon siirtäminen käytäntöön oli ajoittain hankalaa
  • ohjeistusta voisi selkeyttä ja joihinkin tehtäviin olisi tarvinnut enemmän aikaa
  • ryhmätehtävässä oli välillä vaikea arvioida yksilöitä

Yhteenveto:
  • Ryhmädynamiikan onnistumisella on iso merkitys osaamisen mahdollistumisessa, arvioinnin oikeellisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa. Opettajan ohjaava rooli on tässä keskeinen.
  • Ryhmän yhteinen osaaminen on parempaa, kuin yksilön osaaminen.
  • Vertaisarvioinnin mukaan opiskelijoiden osaaminen on itsearviointia parempaa
  • Ryhmä täydentää toistensa osaamista mutta voi myös jarruttaa osaamisen kehittymistä
  • Opettajan näkökulmasta opiskelijat kykenevät antamaan realistisen reflektoivaa palautetta omasta ja toistensa osaamisesta
  • Opiskelijoiden mielestä ryhmäkoe syventää ja laajentaa osaamista ja valmistaa heitä työelämään
  • Opiskelijoiden mielestä ryhmäkokeen toteutus on rento, eikä aiheuta stressiä, jolloin kokeesta tuleekin uusi oppimistilanne
  • Ryhmäkokeen avulla päästään ehkä syvällisempään osaamiseen ja kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, mikäli koekysymykset antavat aihetta keskusteluihin ja pohdinnallisuuteen
  • Ryhmäkoe on yksi hyvä vaihtoehto, perinteisen kokeen tilalle/rinnalle, mikäli se opettajan mielestä sopii opetettavaan aiheeseen.
  • Tästä on hyvä taas lähteä kehittämään koetta eteenpäin. Joitakin asioita pitää vielä hioa esim.
    • Ryhmädynamiikan ohjeistuksen selkeyttäminen
    • Vertaisarvijoiden oman osaamisen arviointi
    • Omaa tasoa vastaavat kysymykset esim. tyydyttävän (ydinosaaminen), hyvän (riittävä perustelu) ja kiitettävän (monipuolinen perustelu ja kokonaisuuden hahmottaminen) tason osaaminen. Opiskelijat saisivat itse määrittää mihin haluavat vastata ja saisivat halutessaan laajentaa kokeen edetessä vaikeustasoa, tällöin se voisi ohjata tarkempaan vertaisarvioitsijoiden arviointiin, sekä vielä realistisempaan itsearviointiin
Mahtavaa alkuvuotta ja kommentoikaa ihmeessä jos ajatuksia aiheesta tulee! Yritys, erehdys ja oppiminen

-Pete


Edit:15.2.2016 tekstin fiilausta ja tarkennuksia kehittämisehdotuksiin